<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?><rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"><channel><title>Sustainable Cities on Party Onbici Blog</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/tags/sustainable-cities/</link><description>Recent content in Sustainable Cities on Party Onbici Blog</description><generator>Hugo</generator><language>fi</language><lastBuildDate>Sun, 22 Mar 2026 10:00:00 +1100</lastBuildDate><atom:link href="https://blog.partyonbici.com/fi/tags/sustainable-cities/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml"/><item><title>Pyöräpysäköinnin avoin data maailmalla: hakemisto yli 36 maksuttomasta aineistosta</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/global-bike-parking-open-data-sources/</link><pubDate>Sun, 22 Mar 2026 10:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/global-bike-parking-open-data-sources/</guid><description>&lt;blockquote&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Päivitys 27. huhtikuuta 2026:&lt;/strong&gt; Laajensimme tänään Australian kattavuutta 9 aineistosta 12:een. Korjasimme neljä aiemmin rikkinäistä lähdettä (NSW, Sydney, Geelong, Adelaide) ja lisäsimme uudet aineistot Melbournesta (noin 5 900 pyörätelinettä), Hobartista, Canberrasta (ACT) ja Launcestonista. Alla oleva Australian osio on päivitetty tämän mukaiseksi.&lt;/p&gt;
&lt;/blockquote&gt;
&lt;p&gt;Jokainen pyöräilijä tuntee tilanteen: saavut perille ja kierrät korttelia viisi minuuttia etsien paikkaa, johon lukita pyörä. Pyöräpysäköinti ei ehkä ole yhtä näyttävää kuin suojatut pyöräkaistat tai kaupunkipyöräjärjestelmät, mutta se on pyöräilyinfrastruktuurin perusosa. Ja sitä dokumentoidaan avoimena datana yhä paremmin.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Maailmanlaajuinen opas aktiivisen liikkumisen avustuksiin ja rahoitukseen (2025–2027)</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/global-guide-active-transport-grants-funding/</link><pubDate>Sat, 24 Jan 2026 09:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/global-guide-active-transport-grants-funding/</guid><description>&lt;p&gt;Hallitukset kaikilla mantereilla investoivat ennennäkemättömiä summia pyöräily- ja kävelyinfrastruktuuriin. Rahaa on tarjolla satojen miljoonien kansallisista rahastoista kaupunkien pilottihankkeiden avustuksiin, kunhan tiedät, mistä sitä etsiä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tämä opas kattaa kaikki merkittävät aktiivisen liikkumisen avustus- ja rahoitusohjelmat, jotka ovat tällä hetkellä haettavissa eri puolilla maailmaa. Kerromme jokaisesta ohjelmasta, kuka voi hakea, paljonko rahaa on saatavilla, millaista omarahoitusta edellytetään, milloin hakuajat päättyvät, sekä linkit suoraan ohjelmien sivuille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Olitpa sitten kaupungin virkamies, joka valmistelee rahoitushakemusta, liikennesuunnittelija, joka rakentaa hankkeen perusteluja, tai järjestö, joka seuraa investointien kehitystä, tämä on kattavin saatavilla oleva lähdeteos.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>SUMP ja PUMS: kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma, joka oikeasti toimii</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/sump-pums-building-mobility-plan-that-works/</link><pubDate>Thu, 22 Jan 2026 09:00:00 +0100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/sump-pums-building-mobility-plan-that-works/</guid><description>&lt;p&gt;Jos kaupungissasi on yli 100 000 asukasta, sillä on oltava &lt;strong&gt;PUMS&lt;/strong&gt; eli Piano Urbano della Mobilità Sostenibile, kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Tammikuusta 2023 lähtien hyväksytty PUMS on ollut Italiassa &lt;strong&gt;edellytys valtion liikennerahoituksen saamiselle&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;EU-tasolla rima nousee entisestään. Uudistettu &lt;strong&gt;TEN-T-asetus&lt;/strong&gt; (voimassa heinäkuusta 2024) nimeää &lt;strong&gt;431 eurooppalaista kaupunkia&lt;/strong&gt; ”kaupunkisolmuiksi”, joilla on oltava SUMP (EU:n termi samalle asialle) &lt;strong&gt;vuoden 2027 loppuun mennessä&lt;/strong&gt;. Suunnitelmalle asetetaan erityiset tavoitteet päästöille, saavutettavuudelle ja kulkumuotojen yhteensovittamiselle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kyse ei ole vapaaehtoisista ohjeista vaan vaatimuksista, joihin rahoitus on sidottu. Ja niillä on yhteinen vaatimus: &lt;strong&gt;tavoitteiden on oltava mitattavissa indikaattoreilla.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Mitä Italian kaupungit voivat oppia Euroopan pyöräilypääkaupungeilta</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/what-italian-cities-can-learn-from-europes-cycling-capitals/</link><pubDate>Tue, 20 Jan 2026 09:00:00 +0100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/what-italian-cities-can-learn-from-europes-cycling-capitals/</guid><description>&lt;p&gt;Vuonna 2010 pyöräilyn &lt;strong&gt;kulkutapaosuus Pariisissa oli 3 %&lt;/strong&gt;. Vuoteen 2023 mennessä se oli &lt;strong&gt;11,2 %&lt;/strong&gt;, ja pyörämatkojen määrä oli kasvanut &lt;strong&gt;240 %&lt;/strong&gt;. Île-de-Francen alueella tehdään nykyään noin &lt;strong&gt;miljoona pyörämatkaa päivässä&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kööpenhaminassa on &lt;strong&gt;yli 390 km suojattuja pyöräkaistoja&lt;/strong&gt;, ja &lt;strong&gt;62 %&lt;/strong&gt; asukkaista pyöräilee päivittäin. Amsterdamissa on &lt;strong&gt;800 000 polkupyörää&lt;/strong&gt; 850 000 asukkaan kaupungissa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Italian kaupungit katsovat näitä lukuja ja näkevät mahdottoman suuren kuilun. Kuilu on kuitenkin pienempi kuin miltä se näyttää, ja tie sen yli on selkeämpi kuin useimmat päättäjät ymmärtävät. Milano, Bologna ja muut Italian kaupungit ovat jo samalla kehityspolulla. Kysymys on siitä, oppivatko ne sen, mikä teki Euroopan pyöräilypääkaupungeista menestyksiä, vai toistavatko ne virheet, jotka hidastivat muita kaupunkeja.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Pyörämatkailu ja kaupunkiliikkuminen: miten Italian kaupungit voivat palvella molempia</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/cycling-tourism-urban-mobility-how-italian-cities-can-serve-both/</link><pubDate>Sun, 18 Jan 2026 09:00:00 +0100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/cycling-tourism-urban-mobility-how-italian-cities-can-serve-both/</guid><description>&lt;p&gt;Vuonna 2024 pyörämatkailu Italiassa ylsi &lt;strong&gt;89 miljoonaan käyntiin&lt;/strong&gt;, mikä on &lt;strong&gt;54 % enemmän&lt;/strong&gt; kuin edellisenä vuonna. Taloudellinen vaikutus oli lähes &lt;strong&gt;9,8 miljardia euroa&lt;/strong&gt;. Pyöräilijät muodostavat nyt &lt;strong&gt;yli 10 %&lt;/strong&gt; kaikista Italian matkailijoista, ja ulkomaiset pyörämatkailijat käyttävät keskimäärin &lt;strong&gt;132 euroa päivässä&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Luvut ovat poikkeuksellisia. Ne ovat myös haaste.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Italian kaupunkien, erityisesti Firenzen, Rooman, Bolognan ja Venetsian kaltaisten historiallisten keskustojen, on nyt palveltava kahta pohjimmiltaan erilaista pyöräilijäjoukkoa: &lt;strong&gt;asukkaita&lt;/strong&gt;, jotka pyöräilevät arjen liikkumiseen, ja &lt;strong&gt;matkailijoita&lt;/strong&gt;, jotka pyöräilevät vapaa-ajallaan ja tutkiakseen paikkoja. Heidän tarvitsemansa reitit ja infrastruktuuri sekä heidän kohtaamansa ongelmat ovat usein hyvin erilaisia.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Italian kestävän liikkumisen vallankumous: data on puuttuva palanen</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/italy-sustainable-mobility-revolution-why-data-is-missing-piece/</link><pubDate>Fri, 16 Jan 2026 09:00:00 +0100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/italy-sustainable-mobility-revolution-why-data-is-missing-piece/</guid><description>&lt;p&gt;Italia elää kestävän liikkumisen vallankumouksen keskellä. &lt;strong&gt;PNRR:n&lt;/strong&gt; (Piano Nazionale di Ripresa e Resilienza), kansallisten pyöräilysuunnitelmien ja kuntien omien investointien kautta pyöräilyinfrastruktuuriin on sitoutettu yli &lt;strong&gt;1,2 miljardia euroa&lt;/strong&gt; vuosina 2018–2026.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kunnianhimo on todellista. Milano rakentaa 750 kilometrin metropolialueen pyöräverkkoa. Bolognasta on tullut Euroopan suurin 30 km/h -kaupunki. Rooma suunnittelee 50 kilometrin rengasreittiä, joka yhdistää sen tunnetuimmat nähtävyydet.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ongelmakin on. Viimeisimpien tietojen mukaan PNRR:n pyöräilyvaroista oli käytetty vasta &lt;strong&gt;11,5 %&lt;/strong&gt;. Matkailupyöräteiden osalta luku oli vain &lt;strong&gt;4,5 %&lt;/strong&gt;. Italialaisilla kaupungeilla on rahoitus, mutta monilta puuttuu &lt;strong&gt;data, jonka avulla rahat käytettäisiin tehokkaasti&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Viranhaltijan opas aktiivisen liikkumisen tiedonkeruun parantamiseen</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/city-officials-guide-active-transport-data-collection/</link><pubDate>Wed, 14 Jan 2026 09:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/city-officials-guide-active-transport-data-collection/</guid><description>&lt;p&gt;Kunnallasi on aktiivisen liikkumisen strategia. Olette ehkä jo saaneet rahoitustakin, joko &lt;strong&gt;100 miljoonan dollarin&lt;/strong&gt; National Active Transport Fund -rahastosta tai NSW:n osavaltiohallituksen &lt;strong&gt;60 miljoonan dollarin&lt;/strong&gt; Get NSW Active -avustusohjelmasta. Tiedät, että pyöräilyinfrastruktuuri on tärkeää viihtyisyyden, terveyden ja ilmastotavoitteiden kannalta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mutta onko teillä dataa, jonka avulla tehdä oikeat päätökset siitä, &lt;strong&gt;mihin rakentaa&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;mitä rakentaa&lt;/strong&gt; ja &lt;strong&gt;miten osoittaa, että se toimii&lt;/strong&gt;?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Jos ei, et ole yksin. Useimmat australialaiset kunnat painivat saman haasteen kanssa: aktiivisen liikkumisen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja rahoitusta on yhä enemmän, mutta strategian muuttamiseen toimivaksi infrastruktuuriksi tarvittavasta datasta on jatkuvasti puutetta.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Miksi kaupungit tarvitsevat parempaa pyöräilydataa</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/why-cities-need-better-cycling-data/</link><pubDate>Sat, 10 Jan 2026 09:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/why-cities-need-better-cycling-data/</guid><description>&lt;p&gt;Australian hallitukset kaatavat kävelyyn ja pyöräilyyn ennennäkemättömiä summia. Liittovaltio on sitoutunut &lt;strong&gt;100 miljoonaan dollariin&lt;/strong&gt; kansalliseen kävelyn ja pyöräilyn rahastoon (National Active Transport Fund). &lt;strong&gt;968 miljoonan dollarin&lt;/strong&gt; liikenneturvallisuusohjelma sisältää pyöräilyn ja jalankulun parannuksia. NSW investoi &lt;strong&gt;60 miljoonaa dollaria kierrosta kohden&lt;/strong&gt; Get NSW Active -ohjelman kautta. Queenslandilla on &lt;strong&gt;15 miljoonan dollarin&lt;/strong&gt; avustusohjelma kävelylle ja pyöräilylle. Länsi-Australia on sitoutunut &lt;strong&gt;310 miljoonaan dollariin&lt;/strong&gt; kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuriin. Jokaisella osavaltiolla ja territoriolla on rahoitusta tarjolla, ja kaupungit ympäri maata rakentavat pyöräkaistoja, yhteiskäyttöisiä väyliä ja muuta pyöräilyinfrastruktuuria ennätystahtia.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>5 olennaista kriteeriä, jotka tekevät kaupungista erinomaisen pyöräilykaupungin</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/5-criteria-good-cycling-city/</link><pubDate>Tue, 16 Dec 2025 11:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/5-criteria-good-cycling-city/</guid><description>&lt;p&gt;Mikä erottaa todella erinomaisen pyöräilykaupungin sellaisesta, joka vain sietää pyöriä? Tutkimme maailman parhaita pyöräilykaupunkeja Kööpenhaminasta Amsterdamiin ja Utrechtista Tokioon, ja löysimme &lt;strong&gt;5 olennaista kriteeriä&lt;/strong&gt;, jotka toistuvat kaikkialla, missä pyöräily kukoistaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Olitpa kaupunkisuunnittelija, pyöräilyn puolestapuhuja tai vain utelias siitä, miksi jotkin kaupungit ovat pyöräilijälle niin paljon parempia kuin toiset, nämä kriteerit paljastavat, miten pyöräystävällinen kaupunkiympäristö rakennetaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Katsotaan, mikä tekee kaupungista todella hyvän pyöräillä.&lt;/p&gt;
&lt;div class="text-center my-4"&gt;
 &lt;img src="https://blog.partyonbici.com/images/cycling/hero-bicycle-3.jpg" alt="Kaupunkipyöräilijä laadukkaalla pyöräinfrastruktuurilla" class="img-fluid rounded shadow" style="max-height: 400px; object-fit: cover;"&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;h2 id="kriteeri-1-turvallinen-ja-yhtenäinen-infrastruktuuri"&gt;Kriteeri 1: Turvallinen ja yhtenäinen infrastruktuuri&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Jokaisen erinomaisen pyöräilykaupungin perusta on &lt;strong&gt;laadukas, turvallinen ja yhtenäinen pyöräilyinfrastruktuuri&lt;/strong&gt;. Kyse ei ole vain muutamasta tienpintaan maalatusta pyöräkaistasta, vaan kattavasta verkostosta, joka tekee pyöräilystä turvallista, mukavaa ja kätevää kaikille.&lt;/p&gt;</description></item><item><title>Party Onbici valittiin Toyota Mobility Foundationin Sustainable Cities Challengen semifinalistiksi</title><link>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/toyota-mobility-foundation-venice/</link><pubDate>Sat, 06 Dec 2025 11:00:00 +1100</pubDate><guid>https://blog.partyonbici.com/fi/posts/toyota-mobility-foundation-venice/</guid><description>&lt;p&gt;Olemme valtavan ylpeitä voidessamme kertoa, että &lt;strong&gt;Party Onbici on valittu yhdeksi vain kymmenestä semifinalistista&lt;/strong&gt; Toyota Mobility Foundationin Sustainable Cities Challengessa. Saimme myös &lt;strong&gt;50 000 dollarin toteutusavustuksen&lt;/strong&gt;, jolla testaamme ratkaisuamme Venetsiassa Italiassa.&lt;/p&gt;
&lt;h2 id="sustainable-cities-challenge"&gt;Sustainable Cities Challenge&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://toyotamobilityfoundation.org/"&gt;Toyota Mobility Foundationin Sustainable Cities Challenge&lt;/a&gt; on merkittävä, &lt;strong&gt;9 miljoonan dollarin maailmanlaajuinen hanke&lt;/strong&gt;. Sen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja, jotka lisäävät vähä- ja nollapäästöisten kulkumuotojen käyttöä kaupungeissa ympäri maailmaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Haasteen isännöijiksi valittiin kolme kaupunkia:&lt;/p&gt;
&lt;div class="table-responsive my-4"&gt;
 &lt;table class="table table-striped table-hover"&gt;
 &lt;thead class="table-dark"&gt;
 &lt;tr&gt;
 &lt;th&gt;Kaupunki&lt;/th&gt;
 &lt;th&gt;Maa&lt;/th&gt;
 &lt;th&gt;Painopiste&lt;/th&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;/thead&gt;
 &lt;tbody&gt;
 &lt;tr&gt;
 &lt;td&gt;&lt;strong&gt;Venetsia&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Italia&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Historiallisen kaupungin liikkuminen&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
 &lt;td&gt;&lt;strong&gt;Detroit&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Yhdysvallat&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Kaupungin elvyttäminen&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;tr&gt;
 &lt;td&gt;&lt;strong&gt;Varanasi&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Intia&lt;/td&gt;
 &lt;td&gt;Kestävä kehitys&lt;/td&gt;
 &lt;/tr&gt;
 &lt;/tbody&gt;
 &lt;/table&gt;
&lt;/div&gt;
Kukin kaupunki saa 3 miljoonaa dollaria avustusrahoitusta innovatiivisten liikkumisratkaisujen tukemiseen kolmen vuoden aikana.
&lt;h2 id="erottautuminen-126-innovaattorin-joukosta"&gt;Erottautuminen 126 innovaattorin joukosta&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Venetsian Sustainable Cities Challenge keräsi &lt;strong&gt;126 innovaattorin hakemusta&lt;/strong&gt; eri puolilta maailmaa. Tästä kovasta joukosta valittiin vain &lt;strong&gt;10 semifinalistia&lt;/strong&gt;, ja Party Onbici oli yksi heistä.&lt;/p&gt;</description></item></channel></rss>